Mittaritaulu ja jarrut
Lokasuojat, uudet jarrulevyt ja muu tilpehööri oli saapunut jo talvella, joten nyt pääsisi toden teolla hommiin. Mitään osia ei enää tietääkseni puuttunut, kevät -08 oli tekojen eikä suunnitelmien aika.
Mittarintausta lensi paikalleen ilman ongelmia, ja virtalukko sopi reikään kuin valettu. Laitoin virtalukon päälle 10cm palan polkupyörän sisäkumia, joka suojaisi paljaita sähköliitoksia roiskevedeltä. Myös etulyhty pääsi uusin kiinnittimiinsä. Ero vanhaan oli selvä, kuvassa kojelaudan solumuovikotelo on jo poistettu.
Tässä vaiheessa vaihdoin myös uudet jarrulevyt ja asensin uudet jarruletkut paikalleen. Pieni ongelma syntyi tuplabanjopultista (10x1mm), sen kierteet olivat hieman liian pitkät Bemarin pääsylinteriin, enkä saanut letkujen banjoja tiiviiksi. Konsultoin hieman nettifoorumien kokeneempia ja päädyin yksinkertaisesti viilaamaan banjopultista pari milliä pois kunnes mahtui ja jäi vielä 1,5mm kiristysvaraa. Puhdistin metallipurut paineilmalla ja tarkistin laserosoittimella että pultin nestereikiin ei jäänyt purua. Sitten vain kupariprikat väliin ja kiristys momenttiavaimella.
Vinkki: Pultin lyhentämistä auttaa kun siihen kiertää ensin mutterin ja sitten lyhentää pultin rautasahalla tai viilalla. Viilalla siistitään pultin pää 1mm matkalta kierteiden jämistä ja kun mutterin kiertää auki se suoristaa mahdollisesti hieman litistyneet kierteet pultin päästä.
Jarrujen nesteytys oli helppoa jo aikaisemmin koetellulla huuhteluruisku-menetelmällä, säiliöön vain lisätään nestettä kun samalla imetään ilmat pois ilmastusnipasta isolla huuhteluruiskulla.
Ongelmia
Takavalon ja rekisterikilven pidike osoittautui hankalaksi, olin määritellyt valon reiän pari milliä liian pieneksi. Samaten lampun kiinnityspulttien reiät täytyisi vielä porata. Reiän suurentaminen oli hikinen työ, yritin ensin Dremelillä mutta metalli söi nopeasti hiomapään piloille. Moottorisahan ketjujen teroittamiseen tarkoitettu viila toimikin paljon paremmin ja muutaman tunnin kuluttua valo sopi reikäänsä.
Seuraavaksi yritin porata 5mm reiät pidikkeeseen, mutta metallin poraamiseen tarkoitettu terä ei purrut lainkaan. Sekä pora että metalli vain kuumenivat. Ajattelin tämän johtuvat huonosta terästä ja kävin hakemassa K-Raudasta kunnon kobolttiteriä, jotka on tarkoitettu ruostumattoman teräksen poraamiseen. Yllättäen tälläkään ei reikä tahtonut syntyä, vaan poraamisesta tuli jurraamista. Lopulta sain reiät tehtyä ja vielä vähän tuurilla juuri oikeaan paikkaan vaikka poranterä pyrki vaeltelemaan. Päätin myös että seuraavalla kerralla, jos sellaista tulee, osat teetetään alumiinista.
Lokasuojan pidikkeet
Pidikkeisiin piti porata kumpaankin kaksi 6mm reikää, josta ne voisi kiinnittää lokasuojaan pulteilla. Ryhdyin poraamaan ja tuntui että poranterä ei tahtonut ottaa millään otetta metallista, terä vain työnsi metallia matalaksi kraateriksi ja alla ollut vaneri savusi.
Soitto metalliasioita ymmärtävälle sukulaiselle paljasti, että työstämäni aines oli ilmeisesti happoterästä, joka on pahamaineisen hankalaa muokata kotivehkeillä. Sain vinkin käyttää ohutta öljyä leikkauksen apuna (käytin hyllystä löytynyttä aseöljyä) ja pitää kierrokset alhaisina. Tällä vinkillä sainkin lopulta reiät syntymään parin tunnin työn tuloksena. Ne eivät tuleet aivan millilleen siihen mihin piti em. ongelmien takia, mutta se ei lokasuojassa haittaisi.
Tarinan opetus on, että jos leikattuja osia tilaa niin kannattaa ne reiät speksata heti kättelyssä. Tai sitten tilata osat jostain muusta materiaalista..
Väänsin hieman pidikkeitä ruuvipenkissä ja sainkin ne kaartumaan nätisti lokasuojen kaarta vasten. Sovitin apumiehen kanssa lokarin paikalleen ja kiinnitin pulteilla pidikkeisiin. Ensimmäinen kokonaisuus (etulokasuoja + jarrut) pyörästä oli nyt valmis ja motivaatio kohosi heti.
Takalokasuojan kiinnitystä varten piti hankkia pätkä n. 2mm lattarautaa. Tästä olisi "helppo" vääntää kiinnikkeet jotka sopivat rungon vanhan lokasuojan pidikkeisiin. Yhden kiinnikkeen taittelin nopeasti mutta en saanut millään toista kiinnitystä sopivaksi, se vaati liian tiheitä taitoksia jotka eivät onnistuneet tavallisessa ruuvipenkissä .
Päätin muuttaa suunnitelmaa ja korvata toisen lattarautavirityksen pitkillä pulteilla. Mihinkään prikkaralliin en aikonut ryhtyä ja hankin 4cm pitkät jatkomutterit, joista lyhensin rautasahalla ja rälläkällä sopivat. Viistosin myös mutterin päät että ne sopivat tiukasti pyöreään lokasuojan muotoon. Nyt lokasuoja istui hyvin, mutta sitä pitäisi vielä lyhentää ainakin 20cm.Kaikki käytetyt mutterit olivat ruostumatonta terästä, ja mutterin ja pultinpään alle tuli aina 15mm aluslevyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti